Syömishäiriöisen lapset

Jaa tämä kirjoitus:

“Äiti mun mahassa on vielä jäätelön kokoinen kolo!” sanoo kuopus iltapalan jälkeen. Hetken epäröinnin jälkeen avaan pakastimen ja otan jäätelöt molemmille lapsille. Onko ok syödä jäätelöä juuri ennen nukkumaan menoa? Miten olla siirtämättä omaa häiriintynyttä ruokasuhdetta lapsille?

Periytyykö syömishäiriö?

Syömishäiriöiden osalta näyttö siitä, että alttius periytyy vähintään kohtalaisesti, on vankkaa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yksilön mahdollisuus vaikuttaa syömishäiriön puhkeamiseen, kulkuun ja toipumiseen on nykyisessä kulttuuriympäristössä vähäisempää kuin usein oletetaan.

Perhetutkimuksissa on havaittu, että tytön tai naisen laihuushäiriöön sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos hänen ensimmäisen asteen sukulaisellaan on ollut sama häiriö. Jos laihuushäiriöstä kärsinyt lähisukulainen on miespuolinen, naisen sairastumisriski on kaksikymmenkertainen väestötason riskiin verrattuna

Duodecim lehti

Tutkimusten mukaan lapsillani on siis huomattavan suuri riski sairastua syömishäiriöön, eikä vain pelkän opitun mallin kautta vaan geneettisesti. Vaikka yrittäisin opettaa mahdollisimman sallin suhtautumisen ruokaan, siitä saattaa silti muodostua ongelma tulevaisuudessa.

Itse olen sairastanut jollain tapaa lapsesta asti. Lähisuvussani ei ole diagnosoituja syömishäiriötä, mutta kotoa asti olen oppinut ruokaan epäterveen suhtautumisen. Kulttuuri oli erilainen omassa lapsuudessani. Laihduttamisesta puhuminen lasten kuullen oli ok. Kukaan ajatellut siitä olevan lapselle haittaa, eikä mun tarkoitus ole etsiä syyllisiä syömishäiriölleni.

Kotikasvatusta miettimällä haluan löytää ne palaset, joilla voin pienentää riskiä lasteni mahdolliseen sairastumiseen.

Miten ehkäistä syömishäiriötä?

Varhainen puuttuminen syömishäiriöihin ehkäisee parhaiten kroonisia terveydellisiä ongelmia. Vinkkejä syömishäiriöistä kärsiville ja heidän läheisilleen:

  1. Tue itsetunnon kehitystä kannustamalla ja antamalla positiivista palautetta.
  2. Järjestä yhteisiä ruokailuja perheen kesken.
  3. Ota puheeksi median luomat ulkonäköihanteet ja medialukutaidot.
  4. Kiinnitä huomiota toistuvaan erikoiseen käyttäytymiseen ja ajatteluun ruokailuun tai urheiluun liittyen.
  5. Älä peittele ongelmaa. Puhu siitä mahdollisimman varhain. 
  6. Muista ja muistuta, että syömishäiriö ei ole häpeällinen.
  7. Älä luota siihen että ongelmat poistuvat itsestään. 
  8. Älä lannistu – hae ammattiapua, jos omat keinot eivät riitä.

Vastaamo.fi

Kokemalla ja lukemalla minusta on tullut itseoppinut syömishäiriöasiantuntija. Teen helposti johtopäätöksiä siitä, millainen suhde muilla on ruokaan. Lasten ollessa pienempiä olin heidän syömisestään lähes hysteerinen. Ruokailuväli oli kolme tuntia. Tein vauvan ruuat itse, jotta ne olisivat mahdollisimman terveellisiä.

Nyt kun lapset ovat isompia, olen oppinut ottamaan asiaa rennommin. Tai ainakin olemaan näyttämättä sitä lapsilleni. Lautaselle saa jäädä ruokaa ja herkut ovat sallittuja.

Miten edistää lasten normaalia syömistä?

Ehkä helpoin vastaus tähän on, että ei puutu liikaa. Kuopuksen syöminen on aina ollut hyvin vaihtelevaa ja hänen ollessaan pienempi, käytiin neuvolassa painokontrolleissa, koska paino ei noussut sopivassa suhteessa pituuteen nähden. Kuopus on aina ollut sellainen, ettei häntä saa syömään, jos hänellä ei ole nälkä. Kuitenkin nälän yllättäessä hän saattaa syödä koko päivän edestä.

Painokontrolliaikoina aloin ostaa suklaamuroja ja vanukkaita, sekä leivät voideltiin nutellalla, voidellaan kyllä edelleen. Mulle oli tärkeää että lapsi syö edes jotain, että paino ei ainakaan enää laskisi. Nykyään hän on jo sopivan painoinen pian 5-vuotias, vaikka syöminen onkin edelleen vaihtelevaa ja välillä jopa nirsoa.

Yritän opettaa lapsille, että kaikki ruoka on sallittua. Ruokia ei jaotella herkkuihin ja terveellisiin. Kaikki on vain ruokaa, jota syödään silloin kun on nälkä. Meillä ei ole karkkipäiviä, vaan karkkia syödään satunnaisesti välillä useammin ja välillä harvemmin. Toki välillä, kun äidillä lähtee lapasesta, karkkia saatetaan hakea kilo ja löhötä yhdessä sohvalla syömässä mahat täyteen karkkia.

Mä en tiedä mikä on tasapaino, mutta yritän epätoivoisesti opettaa sitä lapsille.

Seuraa instagramissa ja facebookissa:

Jaa tämä kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.