Puhutaanko hetki hedelmistä?

Viime viikolla ravitsemusterapeutin vastaanotolla uskalsin ottaa puheeksi asian, joka on mietityttänyt ja aiheuttanut mulle ahdistusta niin kauan kuin muistan. Kysyin kysymykseni suoraan ja ravitsemusterapeutin ilme olo enemmän kuin hämmästynyt. Hän pysähtyi katsomaan mua ennen kuin vastasi ilmeisesti erittäin hämmentävään kysymykseeni. Mä kysyin: ”Saako hedelmiä syödä?”

Saako hedelmiä syödä?

Ravitsemusterapeutti vastasi, että tottakai. Ne ovat erittäin hyviä välipaloja tai jälkiruokia. 

Hedelmät ovat kuuluneet mun niin sanottuihin pelkoruokiin vuosia. Jokainen hedelmä, jonka olen syönyt on aiheuttanut ahdistusta suuren hiilihydraatti määrän takia. Hedelmän syöminen tarkoitti, että päivä on pilalla, jos en laskenut kaloreita ja macroja niin, että hedelmä sopi ruokavalioon. 

Mulla oli vastaus valmiina, kun ravitsemusterapeutti kysyi, minkä takia niitä ei saisi syödä?

Lapsena mä olen oppinut, että hedelmät ovat terveellisiä ja niitä saa syödä. Opin, että hedelmillä ei lihoa, ainakin jos niitä syö painonvartijoiden pisteiden rajoissa. 

Olin yläasteella kun suurin karppausbuumi ja hiilihydraattien pelko alkoi. Mä olin vähä hiilihydraattisella ruokavaliolla kauan, vaikka se sekoitti mun päätä entisestään. Jos kaloreita ja hiilareita pitää pelätä, mitä silloin voi syödä? No en ainakaan hedelmiä, joilla olin aikaisemmin elänyt päiviä. 

Pelkoruuat

Tuntuu, että ravitsemusterapeutti innostuu joka kerta, kun sanon jonkun pelkoruuan, jonka syöminen pilaa koko päivän. Hedelmien terveellisyydestä yritin väittää vastaan, mutta mun ainut argumentti oli, että niissä on hiilareita. Hiilihydraatteja ei tarvitse pelätä, kuulemma. Ravitsemusterapeutti heitti mulle haasteen; uusi tavoite on syödä joka päivä kaksi hedelmää. Kaksi normaalikokoista hedelmää niin, että kaksi mandariinia lasketaan yhdeksi hedelmäksi. 

Edellisellä käynnillä tavoitteena oli jälkiruuat. Mä pidän siitä, että ravitsemusterapeutti haastaa mua yksi asia kerrallaan kohti normaalia syömistä. Nyt mä olen tunnollisesti syönyt kaksi hedelmää päivässä. Tunnollisesti syönyt aamupalaksi rahkaa ja persikoita, koska tätä kehuttiin ihanteelliseksi aamupalaksi. Mä alan ymmärtää mitä homma tämä on. Ymmärtää, että ei ole olemassa pahoja pelkoruokia tai turvallisia ruokia. On olemassa vain ruokaa ja tasapaino ratkaisee.

Prisman hedelmäosasto

Lähdin ravitsemusterapeutilta ja menin suoraan kauppaan. Kävelin prisman hevi-osastolle ja katsoin kaikkea ihan uusin silmin. Mä en kävellyt nopeasti ohi ja ottanut pussiin paria omenaa lapsille tai turvallisia appelsiineja, vaan mä kiertelin ja katselin samalla ajatellen, että tämä kaikki on sallittua. Mun olisi tehnyt mieli huutaa vastaantulijoille, että hei tiesittekö että näitä saa syödä, tiesittekö että nämä on ihan fine, vaikka niissä on hiilareita.

Mä ostin mandariinia ja päärynää ja menin kotiin. Söin kiltisti lounaan, jonka jälkeen otin pussista kaksi mandariinia. Pitkästä aikaa olin onnistunut syömisessä. Mä olin noudattanut ohjeita ja onnistunut siinä. Mä voin ehkä vielä oppia syömään. Sattuneesta syystä hukassa on vielä se, mitä säilytetään jääkaapissa ja mitä pöydällä, mutta senkin mä vielä opin.

Seuraa instagramissa ja facebookissa

Jaa tämä kirjoitus:

2 kommenttia artikkeliin “Puhutaanko hetki hedelmistä?

  1. Tykkäisin syödä smoothieita tai siis fruitieita, eli pelkkiä hedelmiä mössättynä, mutta saako niitä syödä, melkein päivän kalorit parissa pullossa ja sokeria valtavasti…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *