Tänään oli vihdoin ensimmäinen psykofyysinen fysioterapiakerta. Mulla oli sinne aika jo syömishäiriöyksikkö aikoina, mutta kun hoito siellä keskeytettiin, loppui myös psykofyysinen fysioterapia ennenkuin se oli ehtynyt edes alkaa.
Menin paikalle ihan itse autolla. En ollut ajanut kuuteen viikkoon, joten se aiheutti ehkä pienen jännityksen. Toisaalta vapauden tunteen. Mä pystyn liikkumaan ihan itse. Ei tarvitse sumplia aikatauluja ja odotella kyytejä. Mä pystyin ajamaan ilman ahdistusta. Viimeistään siitä tuli olo, että mä pärjään sairaalan ulkopuolella ja voin elää edes osittain kuin normaalit ihmiset.
Mikä psykofyysinen fysioterapia?
Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Se soveltuu kuntoutusmuotona stressi-, unettomuus- ja uupumusoireiden hoitoon ja siitä on hyötyä myös kroonisten kiputilojen, jännitystilojen, psyykkisten ahdistus- ja pelko-oireiden sekä erilaisten kehon hahmotusongelmien hoidossa.
Terveystalo
Tämä oli mun ensimmäinen psykofyysinen fysioterapiakäynti. Istuttiin alas jumppamatoille fysioterapeutin kanssa ja aloitettiin keskustelemalla. Mun isoin haaste fysioterapiaan liittyen on kehonkuvan häiriö ja syömishäiriö. Sanoin heti, etten lähde mihinkään rentoutusharjoituksiin, etten pysty täälä kuitenkaan rentoutumaan ja fysioterapeutti ymmärsi sen heti.
Käytiin läpi erilaisten testien ja kysymysten avulla sitä miten mä kehoni koen. Mun suhde mun kehoon on erittäin negatiivinen ja siinä kysymyksiin vastaamisessa huomasin sen itsekin. Sanoin fysioterapeutille, että mä olen täysin kehopositiivisuuden puolella, mutta rajaan itseni sen ulkopuolelle. Että mun pitäisi muuttua ennenkuin voin hyväksyä kehoni. Totesin fysioterapeutille, että sulla on tässä mun kanssa aikamoinen työmaa. Hän naurahti ja sanoi, ettei se haittaa.
Psykofyysinen fysioterapia ja syömishäiriön hoitona
Syömishäiriöitä sairastavien kehonkuva on usein häiriintynyt, eli sairastuneen uskomukset omasta kehostaan ovat vääristyneet. Sairastuneet usein yliarvioivat kehoaan, sen kokoa, rakennetta ja osia. Syömishäiriöön sairastuneilla ilmenee usein myös lihaskireyksiä ja -jännittyneisyyttä. Tavoitteena on oman kehon hyväksyminen, eheämmän kehonkuvan rakentaminen, oman kehon mittasuhteiden realistinen arvioiminen ja rentoutuminen.
SeAMK, opinnäytetyö, Titta Huttunen & Henna Vähä-Hakula ”Mieli ja keho käsi kädessä” Theseus
Mun piti arvoida narulla mun vyötärön ja reiden ympärys ja sen jälkeen toisella narulla mitata minkä kokoinen olen oikeasti. Hämmennyin ja olin sanaton siitä, miten väärässä mun arvoinnit oli. Niissä oli kymmenien senttien heitto. Mä luulen siis ainakin narujen mukaan itseäni paljon isommaksi, kuin olen. Menin sanattomaksi. En tiennyt miten olisin niitä naruja uskonut. Fysioterapeuttikin huomasi hämmennykseni ja kysyi, menenkö usein sanattomaksi? Vastasin, että äärimmäisen harvoin.
Psykofyysisessä fysioterapiassa kuntoutujan tavoitteisiin pyritään erilaisten harjoitteiden avulla. Harjoitteet voivat sisältää kehotietoisuus- ja kehonhahmotusharjoitteita, vuorovaikutus- ja kontaktiharjoitteita, erilaisia liikeharjoitteita sekä rentoutus- ja hengitysharjoitteita. Lihasjännittyneisyyttä sekä yleistä jännittyneisyyttä voidaan helpottaa kosketuksen tai hieronnan avulla.
SeAMK, opinnäytetyö, Titta Huttunen & Henna Vähä-Hakula ”Mieli ja keho käsi kädessä” Theseus
Sain vielä käynnin lopuksi väritystehtävän. Mun piti värittää paperilla olevasta ihmishahmosta kehon osat.
Punainen = tyytyväinen
Vihreä= neutraali
Sininen = ei tyytyväinen
Mun väritys oli sininen ihminen punaisilla hiuksilla. Sitten se käytiin läpi. Mun piti osata kertoa, miksi mä en pidä esimerkiksi olkapäistäni. Harjoituksen tarkoitus oli haastaa mua ajattelemaan. Käynnistä jäi positiiviset fiiliksen. Valitettavasti tätä lystiä on vain kerran kuukaudessa, joten joudun odottamaan seuraavaa kertaa tammikuuhun.
SEURAA INSTAGRAMISSA