Nälkä haavoittuvuustekijänä

Nälkää on monenlaista. Fysiologista nälkää ja sosiaalisten tilanteiden laukaisemaa nälkää. Nälkäkiukku on tosi riippumatta siitä onko kyseessä lapsi vai aikuinen. Kun veren glukoositaso laskee, vaikuttaa se ihmisen mielialaan ja vaikeuttaa päätöksen tekoa ja uuden oppimista. Nälkä tekee negatiivisista tunteista vielä negatiivisempia. Lasten itkupotku raivarit saattavat kuulostaa nälkäisestä aikuisestakin houkuttelevilta.

Syömisen hallitseminen

Päätin pari viikkoa sitten ottaa syömishäiriötä niskasta kiinni ja alkaa syödä. Nälkä ja syömättömyys on ollut mulle haavoittuvuustekijöistä se, joka eniten aiheuttaa vaikeuksia ja haittaa toimintaa. Ihminen ei pärjää ilman ruokaa. Osalle syömättömyys tuo virtaa ja vauhtia, sekä aiheuttaa jopa maanista olotilaa. Tunnistan itsessäni, että kun syömättömyys on jatkunut tarpeeksi kauan ei nälän tunnetta enää ole ja olen energinen ja virkeä, mutta normaaliakin räjähdysherkempi. Epäonnistumiset ja asiat, jotka eivät onnistu haluamallani tavalla tuntuvat elämää suuremmilta.

Kun pitkän tauon jälkeen taas söin, toi ruoka mukanaan ylitsepääsemättömän väsymyksen. Tästä sain syömättömyyteen vain lisää boostia. Ajattelin, että ruoka ja syöminen ei sovi mulle, koska voin paljon paremmin ilman ruokaa. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Syömisen jälkeisen väsymyksen takia pitäisi syödä säännöllisesti muutaman tunnin välein.

Päätin tietoisesti aloittaa syömisen ja lopettaa paastoamisen sain huomata, ettei se ollutkaan niin yksinkertaista kuin ajattelin. Ilman normaalia näläntunnetta on vaikea muistaa syödä tarpeeksi usein. Liian pitkiksi venyneet ateriavälit aiheuttavat ahmimista ja syömistä on vaikea hallita.

Miten tunnistaa nälkä?

Pohtimalla seuraavia seikkoja on mahdollista tarkastella omaa syömistään entistä syvällisemmin ja kenties oppia, millaiset ulkoiset tekijät ohjailevat näläntunnetta omalla kohdalla.Ympäristö: Mieti, missä olet nälän iskiessä? Oletko yksin vai muiden ihmisten kanssa? Onko ympärilläsi ruokaan liittyviä ärsykkeitä, kuten hajuja tai kuvia?

Ateriavälit: Kuinka pitkä aika edellisestä ateriastasi on ja millainen tuo ateria oli koostumukseltaan? Mikäli olet esimerkiksi syönyt kevyen lounaan neljä tuntia sitten ja koet olevasi nälkäinen, on nälän tunteesi lähes varmuudella fysiologista.

Tekemiset: Mitä olet äskettäin tehnyt? Oletko liikkunut paljon vai ollut enimmäkseen paikoillaan?

Vuorokaudenaika: Paljonko kello on? Mitä sinulla on yleensä tapana tehdä tähän aikaan päivästä?

Tunteet: Millaisia tunteita sinulla on tällä hetkellä? Oletko enemmän iloinen vai surullinen, koetko olevasi yksinäinen tai tylsistynyt? Onko sinulla kiire tai oletko ärsyyntynyt? Oletko juuri suoriutunut jostakin henkisesti tai fyysisesti rankasta asiasta ja koetko halua palkita itseäsi?

sydan.fi

Mitä tapahtuu, jos lopettaa syömisen?

Syömättömyys vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti. Kun keho ei saa tarvitsemaansa ravintoa alkaa aivojen toimintakyky heikentyä nopeasti. Kiukuttaa ja ajatukset tuntuvat takkuisilta. Ongelmanratkaisusta tulee vaikeampaa. Jo kolmen viikon syömättömyys aiheuttaa kehon elintoimintojen heikkenemistä. Lopulta keho lopettaa toimintansa. Nälkään voi oikeasti kuolla.

Syömättömyys ei ole harmitonta, vaikka se saattaakin tuoda mukanaan nälkäeuforiaa ja lisää energiaa. Sillä miksi joka lähteessä korostetaan säännöllistä ateriarytmiä on oikeasti merkitystä. Säännöllisellä ateriarytmillä opetetaan keho tuntemaan fysiologista nälkää. Pitkän epäsäännöllisen syömisen tai syömättömyyden jälkeen ihminen ei voi luottaa enää kehon viesteihin nälästä, koska nälän tunne saattaa olla kokonaan kadonnut.

Syömisen tärkeys

Syöminen on tärkeää haavoittuvuustekijöiden kannalta, mutta myös keho tarvitsee ravintoa. Yksi syy tämän kirjoittamiseen on se, että ymmärtäisin itsekin syömisen tärkeyden. Syömishäiriön kanssa elävälle kauhutarinat siitä, mitä keholle tapahtuu pitkän syömättömyyden jälkeen eivät välttämättä vaikuta mitenkään. Aivojen on vaikea vastaanottaa tietoa ja oppia uutta, kun aivot eivät saa ravintoa.

Vierestä on helppo neuvoa, mutta kun ruuasta on tullut vihollinen eivät pelottavatkaan faktat ole yhtä pelottavia kuin ruoka. Syömishäiriöisen ajatusmaailmaa on mahdoton ymmärtää, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. ”Miksei se vaan syö?” saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta kun oma pää on kääntynyt itseään vastaan on sitä uskomattoman vaikea vastustaa ja yrittää perustella itselleen syömisen tärkeyttä. Osa syömishäiriöön liittyvistä psyykkisistä oireista esimerkiksi myös mielialan lasku ja eristäytyminen saattavat johtua kokonaan elimistön aliravitsemustilasta.

Täsmäsyöminen

Täsmäsyöminen on syömishäiriön hoidon kulmakivi. Aliravitsemustila on korjattava, että toipuminen voisi alkaa. Aliravitsemustila ei kuitenkaan aina tarkoita alipainoa. Myös normaali- tai ylipainoisen keho voi olla aliravitsemustilassa. Pelkän painon avulla ei voi määrittää syömishäiriön vakavuutta. Painosta riippumatta syöminen ja ravitsemustila ovat yhtä tärkeitä.

Täsmäsyömisessä ajatuksena on syödä kellon mukaan. Ruokavälit eivät saa venyä 3-4 tuntia pidemmiksi. Päivässä syödään viisi tai kuusi kertaa riippuen välipalojen määrästä. Näin elimistö oppii pikkuhiljaa tuntemaan nälkää ja keho alkaa hakeutua kohti biologista normaalipainoaan. Kun ravitsemustila on korjattu tai korjautumassa on helpompaa aloittaa psyykkinen taistelu syömishäiriötä vastaan.

Oma kokemukseni täsmäsyömisestä on sarja epäonnistumisia. Päiväosastojaksolla (lisää päiväosastosta: Syömishäiriöyksikön päiväosasto jakso) täsmäsyöminen oli helpompaa, koska omalle vastuulle jäivät vain päivällinen ja iltapala. Tällähetkellä syöminen viisi kertaa päivässä tuntuu mahdottomalta. Keväällä käyntini ravitsemusterapeutilla loppuivat ajatuksella, että ennen syömisen opettelua täytyy saada mieliala-asiat hallintaan. Omahoitajan mielestä etusijalla on ravitsemuksesta huolehtiminen ja haavoittuvuustekijöiden minimointi.

Tulos on ristiriitainen noidankehä. Miten tästä pääsee pois?

Lisää aiheesta:

Mitä ovat haavoittuvuustekijät?

Syömishäiriöyksikön päiväosasto jakso

Syömishäiriö syvällä päässäni

Mitä on täsmäsyöminen ja miten se auttaa?

Tätä on syömishäiriö

Jaa tämä kirjoitus:

4 kommenttia artikkeliin “Nälkä haavoittuvuustekijänä

  1. Katsoin ensin, että olit laittanut tuolle TikTok-videolle oman painokäyräsi, mikä olisi mielestäni todella (uskomattoman) rohkeaa, mutta siitä olikin asteikko pois. 🙂

    1. Hei!
      Yritän tarkoituksella välttää numeroiden käyttöä kilomäärissä ja kalorimäärissä, koska syömishäiriö rakastaa vertailua enkä halua tahallani triggeröidä ketään 🙂

      1. Ymmärrän kyllä hyvin!
        Ajattelin lähinnä siltä kannalta, että paino on yleensäkin monelle herkkä asia, joka pidetään yksityisenä tai pienen piirin tiedossa.

        1. Onhan se itsellekin herkkä asia tietysti 🙂 ja aika harvat varmaan ovat täysin sinut oman painonsa kanssa, ainakaan niin että haluaisivat lukemaa laittaa julkiseen levitykseen 🙂
          Tästä olen kirjoittanut tarkemmin artikkelissa Pakkomielteenä puntari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.