Miten sairastuminen on vaikuttanut unirytmiini?

Euroviisuviikko on saanut mut pitkästä aikaa sekoittamaan unirytmiäni kunnolla. Kahden illan yli puoleen yöhön valvominen on saanut mut tajuamaan miten tärkeä asia mulle tässä vaiheessa on uniryhmi. Tietysti semifinaalit ovat menneet hyvin yöunien edelle ja lauantaina annan itselleni 12 pistettä jos pysyn hereillä viisujen loppuun asti.

Entinen yöeläjä

Olen ennen ollut ehdottomasti yöeläjä. Töissä ollessani tein listast suurimman osan yövuoroja ja kuvittelin palautuvani ihan hyvin muutaman tunnin nukkumisella. Mä olin kuolematon ja mä pärjäsin hyvin vähillä unilla. (Ei, tämä ei ollut kuitenkaan maniaa.) Mä rakastin niitä yön pikkutunteja, kun aikaa tuntui olevan loputtomasti. Nukkuminen tuntui yliarvostetulta.

Vuoden takainen yövuoro Ida

Pikkuhiljaa yövuorot alkoivat muuttua raskaammiksi. Keho kertoi tarvitsevansa lepoa ja hereillä pysyminen oli välillä äärimmäisen vaikeaa. Samalla nukkuminen yövuorojen jälkeen muuttui heikommaksi. Kuitenkaan en osannut ajatella minkään olevan vialla. Viimeisissä yövuoroissa ennen sairaslomalle jäämistäni muistan seisoneeni parvekkeella miettimässä mitä tapahtuisi jos hyppäisi alas. Jälkeenpäin ajateltua tämän olisi pitänyt soittaa jotain kelloja siitä etten ole kunnossa. Silti mä en tajunnut. Mä en tajunnut ennen kuin annoin psykologille naureskellen BDI-kaavakkeen, jossa pistetä reilusti yli 30. Miten hyvin ihminen osaakaan huijata itseään.

Univelkoja

Sairaslomani ensimmäiset viikot makselin kerryttämääni univelkaa korkojen kanssa. Nukuin yöllä kellon ympäri ja vielä monen tunnin päiväunet siihen päälle. Niiltä viikoilta muistan vain sen miten väsynyt mä olin kokoajan. Tätä kesti pari viikkoa ennen kuin unettomuus alkoi. Sen jälkeen en ole nukkunut yhtäkään yötä ilman lääkkeitä. Lääkkeitä on vaihdettu sitä mukaa kun niiltä on mennyt teho. Tällähetkellä nukahtamisen apuna on Tolvon, enkä edes muista monesko kokeiltu nukahtamislääke se on.

Illan torkku

Nyt olen saanut todennäköisesti Voxran piristävän vaikutukset avulla valvottua illalla vähän myöhempään. En ole enää valmis nukkumaan ennen yhdeksää vaan valvon reippaasti jopa kymmeneen. Voxra on muutenkin alkanut osoittaa vaikuttamisen merkkejä. Mä luulen, että nyt olen löytänyt itselleni sopivan masennuslääkkeen. Vaikutus näkyy toimintakyvyssä. Nykyään saan enemmän aikaan muutenkin kuin raivosiivotessa. Kuitenkaan apua ei ole ollut ajatuksiin ja mielialaan. Silti otan tämän toimintakykyisyyden lisääntymisenkin vastaan enemmän kuin mielelläni.

Satunnaisten valvomisten myötä olen huomannut, että ne sekoittaa mun pakan totaalisesti. Etenkin näin euroviisuviikolla, kun valvoa täytyy jokatoinen päivä. Ehkä saan ensiviikolla tasoitettua ja univelat makseltua. Tuntuu hämmentävältä, kun yhtäkkiä mitkään iltaisin tapahtuvat riennot ja vaikka se viisujen katsominen ei olekaan itsestään selvää. Omista rutiineista joustaminen ei ole itsestään selvää vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Seuraa instagramissa

Jaa tämä kirjoitus:

1 kommentti artikkeliin “Miten sairastuminen on vaikuttanut unirytmiini?

  1. YOU CAN DO IT!
    Mahtavaa kuulla, että edes vähän on ehkä mennyt parempaan. Vähän enemmän toimintakykyä!

    Miulla on nyt mennyt tää viikko aikalailla sohvalla. Päiväunia, päiväunia ja päiväunia. Loputonta väsymystä jälleen.
    Pelottaa, että miten selviän tänään illalla, kun olen taas herännyt 7 aamulla ja tänään tulee vieraita joten ihan varmasti ilta venähtää. Vihaan sitä järkyttävän väsymyksen tunnetta ja kun on ”pakko” olla hereillä.

    Etköhän sie saa taas rytmin korjaantumaan kunhan viisut on taputeltu! Kato miunkin puolesta!! 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.