Maalausta ja masennusta

Mä tulin kotiharjoitteluun eilen aamulla ja tarvittavien lääkkeiden turvin kaikki on mennyt hyvin pieniä, itsestäriippumattomia vastoinkäymiä lukuunottammatta (esimerkiksi läppäri, joka on vanhempi kuin taivas ei suostu yhteistyöhön)
Postauksessani toimintaterapiasta kerroin siitä kun, toimintaterapeutti laittoi mut maalaamaan. Mä olen aina ollut enemmän piirtäjä kuin maalari, mutta toimintaterapiasta innostuneena hankin itselleni maalausvälineet. Kotiharjoittelussa ne oli hyvä laittaa testiin. Mä oikeasti sain itsestäni irti ja mä maalasin. 

Järjestin kaiken valmiiksi ja mulla oli visio siitä mitä mä maalaisin. Teema pysyi hyvin samana, kuin edellisenkin maalauksen kanssa. Mulle oli heti selvää, että maalauksen tyttö ei halua näyttää kasvojaan. Se haluaa olla piilossa. Jotenkin mä pystyin taas keskittymään johonkin. En ole varma paljonko aikaa kului, mutta maalaus tuli valmiiksi.

Miksi maalaaminen voi auttaa? 

Duodecim-lehti kertoo, että luovuus voidaan löytää keinoksi hallita masennukseen liittyvä kipu ja yksinäisyys. Monissa tutkimuksissa ja osoitettu, että masennus alttiuteen liittyy usein myös luovuus. Mä en halua maalata mitään hedelmäkulhoja, vaan maalaan kankaalle kaiken sen turhautumisen ja pahan olon mitä mun sisällä on. Maalaamisen jälkeen mä olen totaalisen henkisesti todella väsynyt. Kai se henkinen pahoinvointi ja ahdistus pitää ensin tuntea, ennenkuin se saa ulos.

Mä en ole koskaan pitänyt itseäni luovana ihmisenä. Kuitenkaan mulla ei ole aikaisemmin ollut aikaa keskittyä maalaamiseen ja kirjoittamiseen. Vaati totaalisen pysähtymisen, että mä sain itsestäni jotain irti luovaan toimintaan. 
Mä en myöskään ole kokenut masennus aikaani yksinäiseksi, kipua kyllä senkin edestä. Oman masennukseni aikana olen halunnut eristäytyä ihmisistä. Onneksi mulla on rakkaita ihmisiä, jotka jaksaa silti ottaa muhun yhteyttä, vaikka olenkin perunut lähes jokaisen suunnitelman. 

Taide parantaa? 

Mielenterveysseurat kertoo taiteen vaikutuksista mielenterveyteen. 

”Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu suhteessa mielialaan, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja sen hallintaan. Taiteen merkityksestä resilienssin eli mukautumis- ja sopeutumiskyvyn kehittymisessä on saatu myös positiivista tutkimusnäyttöä. Taidetta käytetään monin tavoin arjessa aktiivisena selviytymiskeinona tai tunteiden säätelyssä.”

Maalaaminen on jotain mihin voin heittäytyä ja keskittyä. Kun toimintaterapeutti sanoi, että maalaan sun tämänhetkinen tunne, ensin mä naurahdin. Päätin kuitenkin kokeilla ja nopeasti sain paperille sen, miltä musta tuntuu. 

Eräs tätini kommentoi maalaustani näin: 

”Ekana tulee mieleen tuosta punaisesta ilmapallosta jostain syystä viha, josta pitää vielä kiinni. Eikä huomaa, että jos päästäisi vaan irti niin se katoaisi taivaan tuuliin.” 

Hän saattaa hyvin olla oikeassa. Mun maalauksissa on tyttö, joka on selin. Toimintaterapeutti kysyi, mitä tapahtuisi jos tyttö kääntyisi ympäri. Vastasin heti ettei se käänny. Tyttö ei halua näyttää kasvojaan. Se haluaa olla piilossa. Kuten minäkin. Usein mä haluan piiloutua kaikelta. 

Kotiharjoittelussa

Kotona olo on sujunut hyvin. Eilen nukuin kotiin päästyäni neljän tunnin päiväunet. Aamut on mulle vaikeita edelleen. Mä en osaa aamuisin olla. En osaa toimia ennenkuin aamulääkkeet vaikuttaa. Huominen yksin olo muuttui muutamasta tunnista ehkä maksimissaan tuntiin eli mä en enää stressaa sitä niin kovasti. Aloitan pienin askelin. Tietokoneongelmatkin ratkeavat 1-2 arkipäivässä, kun posti tuo uuden koneen. Tänään mä voin ihan hyvin. 

Laita instagramissa seurantaan @idamoihei niin tiedät uusista postauksista!

Jaa tämä kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.