Jouluruokarauha

Jääkaappi on täynnä ruokaa, kinkku pöydällä odottamassa uuniin menoa ja pöydät on täynnä suklaata. Onko jouluna oikeasti kyse mistään muusta kuin ruuasta?

Jouluruokarauha

Syömishäiriöliiton jouluruokarauhalla yritän perustella itselleni, että jouluna on sallittua syödä. Miksi se sitten on niin vaikeaa? Miksi ei voi luottaa siihen, että syö juuri sopivasti? Miksi ruokaa pitää ahtaa itseensä kuin se olisi joulun jälkeen loppumasta koko maailmasta? Miksi syöminen on niin vaikeaa?

Ruoka ei ole vihollinen

Ruuan ei pitäisi olla vihollinen. Joulun ei pitäisi perustua ruokaan ja sen ei pitäisi aiheuttaa ahdistusta. Yritän antaa itselleni poikkeusluvan syömiseen. Yleensä saan sen pääni sisällä asuvan bulimiapeikon kanssa neuvoteltua suhteellisen yksinkertaisesti. Siirrettyä ruoka-ahdistuksen kauemmaksi tulevaisuuteen. Tätä keinoa aion yrittää myös joulun suhteen. Luvata itselleni, ettei ruoka tee mulle pahaa ja mulla on oikeus joustaa säännöistä.

Jokainen saa syödä syyllistymättä

Tehdään kaikille palvelus. Ei kiinnitetä huomiota muiden syömiseen. Ei kauhistella, että taasko otat lisää. Toisaalta ei myöskään tuputeta. Annetaan kaikille lupa lopettaa syöminen silloin kun siltä tuntuu. Ei vasta silloin kun ruoka loppuu.

Mä olen itse vainoharhainen ruokapöydässä. Kuvittelen jokaisen kauhistelevan ja tuijottavan paljonko syön ja mitä, kuinka nopeasti mä syön. Tiedän ettei se ole totta. Oikeasti ketään ei kiinnosta montako palaa kinkkua huomenna lautaselleni otan. Silti se pelottaa.

Kaikilla on samanarvoinen lupa syödä

Kaikilla on lupa syödä. Niin paljon kuin haluaa tai niin vähän kuin haluaa. Kaikilla on lupa koota lautaselleen mitä itse haluaa, ilman kenenkään huomauttelua.

Syömistä ei ansaita tai kompensoida syömättömyydellä tai liikunnalla

Tämä kohta liittyy vahvasti omaan sopimukseeni pääni sisäisen peikon kanssa. Tämä on mun pahin syntini tällä listalla ja mä yritän olla ajattelematta sitä, miten joulun syöminen myöhemmin hyvitetään. Silti ainoa edes vähän toimiva tapa on siirtää ahdistus muutamalla päivällä eteenpäin. Olen onnellinen, että edes se onnistuu.

Jälkiruoka voi olla päivän tärkein ateria

Jälkiruuat, suklaat ja karkit: ei lasketa. Tänä jouluna ei lasketa määriä tai kaloreita. Syödään niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.

Hyvää ja ruokarauhaisaa joulua !

Seuraa instagramissa

Jaa tämä kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *