Iso, paha sossu

Jaa tämä kirjoitus:

Tänään oli vihdoin se päivä kun itse tapasin sosiaalityöntekijän, jonka kanssa olen puhunut jo monta kertaa puhelimessa. Aamu alkoi siis sillä, että meidän perheen asioita hoitava sosiaalityöntekijä tuli käymään meillä kotona. Olen tähän aiheeseen liittyen liittyen kirjoittanut aikaisemmassa postauksessani. Iso, paha sossu ei ollut iso tai paha, vaan ymmärtäväinen ja avulias.

Eilen käytiin keskustelu kotona, pitääkö sossuja varten siivota. Mä kielsin Topiasta siivoamasta. Sanoin, ettei mitään järkeä alkaa siivota sitä varten, että joku tulee katsomaan millaista apua me kotiin tarvitaan.

Meillä siis ei siivottu, eikä kukaan kauhistellut miksi meillä on kaaos. Kun koko elämä on kaaosta, ei kaaos kotona enää haittaa.

Rehellisyys ja suora puhe

Kerroin sosiaalityöntekijällä suoraa, että kaikki alkaa olla väsyneitä. Mä en saa tehtyä kotona vieläkään mitään. Musta ei ole hyötyä kenellekään. Sosiaalityöntekijä ymmärsin tilanteen ja sanoi, ettei se ole mikään ihme, että kaikki alkaa väsyä. Tämä syksy on ollut suoraan sanottuna helvetillinen kaikille muillekin kuin vain mulle.

Sosiaalityöntekijä sanoi, että yrittää saada meille siivouspalvelua jo ennen joulua. Toki ei luvannut sitä varmaksi, koska on loppuvuosi ja kaikilla on kiire ja täyttä, kaupungin omat palvelut ja ostopalvelut alkavat olla jo täynnä. Kuitenkin mua huojensi jo se, että hän edes yrittää. Siivouspalvelut tulevat jatkumaan niin kauan kunnes tilanne kotona helpottuu.

Tervetuloa joulu!

Perhetyö

Saamme apua myös perhetyöltä. Perhetyö tarkoittaa meidän tapauksessa sitä, että perhetyöntekijä voi siivota lasten kanssa yhdessä esimerkiksi yllä näkyvän legokasan tai lähteä mun ja lasten kanssa yhdessä vaikka puistoon. Mua helpottaa ajatus, että tänne tulee joku joka antaa lapsille täyden huomion. Mä en jaksa lasten kanssa touhuta pitkiä aikoja kerrallaan. En edes muista koska olisin viimeksi istunut lattialla leikkimässä.

Hyvinvointivaltio

Mun hoitopolku ja tukitoimet lasten kanssa on sujunut uskomattoman hyvin. Ensimmäistä kertaa olen ollut oikeasti kiitollinen maksamistani verorahoista. Tiedän, että mun kotona olo vaatii kaikki mahdolliset tukitoimet.

Mä olen oppinut ottamaan apua vastaan. Olisin voinut tehdä sen jo aikaisemminkin, mutta avun tarpeen myöntäminen on uskomattoman vaikeaa. Nyt mä olen kiitollinen kaikesta avusta mitä mulle ja meidän perheelle tarjotaan.

Seuraa instagramissa!

Jaa tämä kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.