Epätodellisia oloja ja ensimmäinen osastoaamu

Jaa tämä kirjoitus:

Mietin pitkään, kirjoitanko mitään ettei teksti mene liian sekavaksi. Päätin kuitenkin ottaa tietoisen riskin ja kirjoittaa. Tuskin mun pää pysyisi kasassa, jos mä en kirjoittaisi.

Ensimmäinen yö osastolla ei mennyt hyvin. Heräilin vähän väliä ja lopulta vähän ennen viittä, en saanut enää uudelleen unta. Sänky on kova ja tyyny on onneton, mutta silti täällä on turvallinen olla, joten nuo pienet puutteet on kestettävissä.

Epätodellisia oloja

Mun olo on ollut jo kotona ollessa välillä epätodellinen, sellainen kuin näkisi unta eikä ole ihan varma mikä on totta ja mikä ei. Nyt se olo on voimistunut ja pahentunut.

Olo on kuin eläisi unessa. Ei ole ihan varma onko hereillä vai ei. Kipu on asia, joka auttaa mua varmistamaan, että olen hereillä ja oikeasti tässä.

Mielialan kanssa huomaan vain ääripäät. Joko mulla on niin levoton olo, etten pysty keskittymään mihinkään tai sitten niin masentunut, etten pääse ylös. Vain mustaa ja valkoista, ei harmaata. Tämä olo on jotain, mikä mun on vaikea sanoittaa. Vaikea saada sanottua mitä tämä olo on, kun en ymmärrä sitä itsekään.

Ahdistusta

Kun olo on epätodellinen, eikä ole ihan varma onko tässä vai ei, ahdistus on normaalia pienempi. Ahdistus tuntuu vain ihan pienenä möykkynä rinnassa, kun ei varma mikä on todellista ja mikä ei, ei ole syytä ahdistua.

Mä odotan, että pääsen puhumaan lääkärille tästä. Mua pelottaa mitä mun päälle on tapahtumassa. Olenko mä nyt sekoamassa lopunkin? Mä en todellakaan tiedä.

Mun laukku on purkamatta, koska pelkään jos puran sen, mut laitetaan kotiin. Sama epärealistinen pelko oli jo viime osastojaksolla. Mä en uskalla laittaa tavaroitani kaappiin ennen lääkärin aamenta, että mä olen nyt täällä.

Osastojakso numero 2

Tämä osastojakso tuli itsellenikin suurena yllätyksenä. En olisi vielä vuorokausi sitten uskonut, että herään aamulla (aamuyöllä) osastolta. Kuitenkin mulla on turvallinen olo. Jos jossain pitää menettää järkensä, on tämä paras mahdollinen paikka siihen.

Seuraa instagramissa ja facebookissa.

Jaa tämä kirjoitus:

2 kommenttia artikkeliin “Epätodellisia oloja ja ensimmäinen osastoaamu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.