Sosiaalinen media on antanut kaikille vapauden jakaa omaa elämäänsä useissa eri palveluissa. Jokainen päättää itse mitä sometileillään julkaisee. Siellä nähdään vain pintaraapaisu oikeasta elämästä. Julkaistaan vain hyvät kuvat, elämän positiiviset tapahtumat. Jokainen tietää, että some on kaukana oikeasta elämästä. Miksi se silti aiheuttaa niin paljon vertailua ja mielipahaa?
Ulkonäköpaineet
Harva lisää sosiaaliseen mediaan itsestään kuvan, jossa näkyisi vatsamakkaroita ja selluliittia. Oikeat kuvakulman, kuvien käsittely ja filtterit vievät kuvat kauas oikeasta elämästä.
Instagramia käyttävistä naisista yli viidennes koki somen aiheuttavan ulkonäköpaineita, miehistä noin kymmenen prosenttia, kertovat tutkimusryhmään kuuluvat erikoistutkija Erica Åberg ja yliopisto-opettaja Aki Koivula.
Lisäksi Instagramin käyttäjillä oli noin viisi prosenttiyksikköä korkeampi todennäköisyys kokea somesta johtuvia ulkonäköpaineita kuin niillä, jotka käyttävät pelkästään Facebookia.
demokraatti.fi
Samoin toimin itsekin, ne kaikkein kamalimmat kuvat jätetään lisäämättä ja yritetään näyttää mahdollisimman hyvältä. Siksi tämä kirjoitus sitältää ne julkaisemattomat kuvat. Ne, joissa kuva kulma on väärä, liian aito ja ilman filtteriä.
Sosiaalinen media on aikuisten julma leikkikenttä
Seuraan monia tilejä instagramissa. Osaa seuraan pakosta, koska en kehtaa lopettaa tuttujen ihmisten seuraamista. Osa tileistä on aitoja ja osa täynnä täydellistä elämää ja täydellisiä vartaloita juuri oikeasta kuvakulmasta. Vaikka tiedän totuuden, ettei kaikki ole sitä miltä somessa näyttää, silti se aiheuttaa mulle usein ahdistusta.
Vertailen itseäni muihin ja katson kateellisena niitä täydellisiä vartaloita ja niiden saamia tykkäysmääriä. Kateellisena siitä, miksi itse en voi näyttää samalta. Syömishäiriöahdistus voi alkaa jo yhdestä kuvasta ja pääsee taas valloilleen.
Sosiaalinen media ja syömishäiriöt
Toki myös medialla on sormensa pelissä syömishäiriöihin kannustajana. Tiedetään, että niissä yhteiskunnissa, joissa ei altistuta lainkaan länsimaiselle kulttuurille eikä medialle, ei ole syömishäiriöitä ainakaan sellaisina kuin me ne tunnemme. Median, oli kyse sitten printtimediasta tai somesta, suosiva nais- ja mieskuva on yksipuolinen ja stereotypinen. Koon 38-40 naiset esitetään usein pluskokoisina. Media ei suosi pelkästään tietynkokoista ja -mallista kehoa, vaan lisäksi kasvojen täytyy olla symmetriset, ihon mielellään vaalea ja hiusten pitkät. Median esittämä (nais)kehojen yliseksualisointi on myös osaltaan aiheuttamassa vääristyneen kehosuhteen syntymistä.
Syömishäiriöliitto
Sosiaalinen media lisää ulkonäköpaineita ja myös alttiutta sairastua syömishäiriöön. Jos itse aikuisena ihmisenä ahdistus sosiaalisen median täydellisistä vartaloista, miten sitten lapset ja nuoret? Sosiaalisen median palveluihin on ikärajat syystä. Ikärajat, jotka voisivat olla vieläkin korkeammat.
Haluankin heittää haasteen jokaiselle lukijalle.
Murretaan yhdessä täydellisen somen myyttiä!
Seuraa instagramissa ja facebookissa.
Todellakin osallistuin tähän haasteeseen!
Mahtavaa 🤩